Rodney Starkin mukaan vallalla on kasvava illuusio siitä, että länsimainen teknologinen, teollinen ja taloudellinen kehitys olisi pääosin viimeisen kahden sadan vuoden tulosta. Jotkut ovat jopa väittäneet, että länsimaiden kehitys perustuu vain varastamiseen aasialaisilta, joille näiden väitteiden esittäjien mukaan oli pitkälle kehittynyttä teollisuutta ennen länsimaita.
1500-luvulle tultaessa Eurooppa oli selkeästi muuta maailmaa edellä niin kaupankäynnissä, teollisuudessa kuin teknologiassakin. Esimerkiksi eurooppalainen merenkäynti ja sotateknologia olivat niin edistyksellisyytensä kuin käytettyytensä puolesta huomattavasti muuta maailmaa kehittyneempää.
KAPITALISMI SIIRTYY POHJOISEEN
Italialaiset kauppiaat laajensivat toimintaansa pohjoiseen myöhäisellä sydänkeskiajalla (esim. 1200-luvulla), haaliessaan tuotteita Välimeren markkinoille. Tästä seurasi tarkkaan organisoitujen, meriittiin (ei perhesuhteisiin) perustuvien pankkien leviäminen pohjoisemmaksi. Laajeneva kaupankäynti johti kiltojen vallan kasvuun, jolloin esimerkiksi työpäivien pituuksia ja palkkausta alettiin säädellä.
Jäykät palkkaussäädökset johtivat tuottamattomaan ja epäinnovatiiviseen toimintaan. Italialaiset saivat ajan mittaan houkuteltua monia ammattilaisia paremmalla palkalla ja muilla, sillä italailaiset pankkiirit näkivät kiltajärjestelmän tehottomuuden tuottamat tappiot suurena ongelmana. Houkuttelu toimi, palkat nousivat ja teollisuus kehittyi.
1300-luvulle tultaessa Ranska valloitti keskeisiä maa-alueita ja myöhemmin 1400-luvulla Espanja oli mukana mittelöissä. Kummallekin valtiolle oli tyypillistä rajoittaa markkinoiden vapautta, mikä johti teollisuuden heikkenemiseen mantereella. Tästä seurasi hyvä tilaisuus Englannille.
ENGLANTILAINEN KAPITALISMI
Kapitalismi alkoi kehittyä Englannissa 1100-luvulla, kun italialaiset kauppiaat ja pankkiirit rantautuivat sinne Magna Cartan turvaamien oikeuksien perässä. Vapauden ja hyvien omistusoikeuksien myötä Englannin talous kehittyi ja esimerkiksi 1800-luvulla koettu teollinen "vallankumous" on tosiasiassa tämän pitkän kehityskulun tulosta.
Villateollisuus on esimerkki alasta, jonka muutosten myötä tämän ajan talouden kehitystä voidaan ymmärtää paremmin. Ulkomaisen rekrytoinnin, vapauden ja teknologian myötä Englanti valloitti maailman villamarkkinat. 1300-luvun alusta 1500-luvun puoleen väliin tultaessa Englannin villan vienti kasvoi 30-kertaiseksi.
Vesivoiman avulla miestyövoiman määrä ja työhön kulunut aika romahti villateollisuudessa. Vesivoimaa oli helpommin saatavilla maaseudulla, mikä aiheutti villantuottajien hajaantumisen pois kaupungeista, irti kiltojen rajoitusten vaikutuspiiristä. Muualla Euroopassa taas omistusoikeus ei ollut maaseudulla turvattu, maaherrojen ottaessa mielivaltaisesti talonpoikien omaisuutta halutessaan.
Huomionarvoista Englannin villateollisuudessa oli myös sen markkinavetoisuus. Killoille oli tyypillistä säädellä tuotteita ankarasti esimerkiksi perinteiden nojalla, mutta maaseudulle hajaantuneet villantuottajat olivat vapaita tuottamaan sitä, mitä ihmiset halusivat. Näin kysyntään pystyttiin reagoimaan tehokkaasti.
Englannin nousu maailman markkinoiden mahdiksi perustui myös pitkälti hiilen käyttöönottoon. 1300-luvun taitteessa Lontoon väkiluku kasvoi voimakkaasti ja polttopuun kysyntä kasvoi. Aiemmin liian kalliista hiilestä tuli varteenotettava vaihtoehto, jolloin hiiliteollisuus alkoi kehittyä.
Tehostunut kaivostoiminta moninen innovaatioineen johti siihen, että kuumemmin palavaa hiiltä oli edullisemmin saatavilla, ja näin esimerkiksi metallinkäsittely kehittyi. Pian Englantilaisilla oli parhaat kanuunat, ja myös ensimmäiset junaraiteet, joskin hevoskärryjen käyttämät, keksittiin hiilen kuljetuksen Englannissa.
HANSALIITTO
Hansaliitto oli elimellinen osa kaupankäynnin kehittymistä Euroopassa. Pohjois-Saksan rannikkokaupungit ja Pohjoismaat muodostivat tämän kauppaliiton, joka kauppasi turkiksia, metalleja, suolakalaa, maataloustuotteita, kynttilöitä ja monia muita hyödykkeitä Eurooppaan.
Hansaliiton merkitys oli erityisen suuri siksi, että tuotteita kerättiin hyvin laajalta maantieteelliseltä alueelta, mikä taas mahdollisti paikallisen erikoistumisen. Näin eri alat pystyivät kehittymään nopeammin.
AASIALAISET YHTEYDET
Italialaiset kaupunkivaltiot olivat keskiajan merkittävimpiä kauppakeskuksia. Niillä oli 1300-luvun puoliväliin mennessä luotettavat yhteydet aina Kiinaan asti, jonne vietiin puuvillaa, metalliesineitä ja esimerkiksi hevosia, ja vastaavasti tuontitavarana olivat edullinen silkki ja monet muut luksustuotteet.
Kuitenkin 1368 mongolien valtakauden syrjäyttänyt Ming-dynastia katkaisi kauppasuhteet, sillä sen eliitti piti kaikkia ulkomaisia suhteita vaarallisina ja halveksuttavina.
EUROOPAN YLIVERTAINEN TEKNOLOGIA
1200-1500 -luvuilla Eurooppa oli maailman teknologisen kehityksen ylivertainen edelläkävijä.
Masuuni mahdollisti edullisen ja kestävän raudan valmistamisen, mikä taas näkyi kaikkien metallia vaativien työkalujen kehityksessä. Kiinalaiset saattoivat keksiä masuunin aiemmin, mutta näyttää siltä, että 1150-luvulla masuuni keksittiin myös Ruotsissa, mistä se levisi muualle Eurooppaan. (Aiemmassa blogipäivityksessä puhetta oli siitä, kuinka Kiinan hovi tuhosi kukoistavan metalliteollisuuden säädöksillään.)
Merenkulun merkittäviä muutoksia oli parempien laivojen kehittäminen. Kaleereista siirryttiin kaljuunoihin ja karakki-laivoihin. Karakit olivat esimerkiksi Henri V:n, Kolumbuksen ja Vasco da Gaman suosiossa niiden kestävyyden ansiosta. Kaljuuna sai viimeistellyn muotonsa 1550-luvulla ja sen etuna oli kanuunoiden sijoittaminen useampaan kerrokseen ja parempi vakaus.
Kanuunat ja käsiaseet kehittyivät huimasti 1300-luvulta eteenpäin. Metalliteollisuuden keksintöjen ja ruudin myötä kanuunoista tuli pienempiä ja keveämpiä ja ne yleistyivät nopeasti eurooppalaisessa sodankäynnissä. Vastaavasti käsiaseet kehittyivät kömpelöistä ja raskaista hakapyssyistä suhteellisen nopeasti käyttökelpoisiksi musketeiksi.
Esimerkki eurooppalaisten kanuunoiden ylivoimasta nähtiin 1509, kun kahdeksantoista portugalilaista sotalaivaa päihitti rannikkotykistön tukeman, 100-laivaisen muslimilaivaston. Sama toistui myös kuuluisassa Lepanton taistelussa, kun Espanja ja Italia torjuivat suuren Ottomaanien laivaston.
Näiden kehityskulkujen myötä kiinnostus löytöretkiä kohtaan kasvoi, ja niistä vuorossa sitten ensi kerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti