Viides ja viimeinen kolmen alaluvun rutistus Rodney Starkin How the West Won -kirjasta alkaa nyt. Modernia aikaa, siis 1750-luvulta eteenpäin, käsittelevä luku alkaa teollisen vallankumouksen kartoituksella.
Nykypäivänä länsimainen ihminen elää 16 kertaa varakkaammin ja kolme kertaa pidempään kuin 1600-luvulla. Vastaavasti nykypäivän mittareilla kovin kehnon Kongon tasavallankin kansalainen elää 25 vuotta pidempään, kuin 1800-luvun ranskalainen. Tämän kehityksen takana on teollinen vallankumous.
Teollinen vallankumous alkoi 1700-luvulla ja se on maanviljelyn ja kotieläinten käyttöönoton lisäksi merkittävin ihmisten elintasoa nostanut tekijä. Elintason nousun myötä lapsikuolemien määrä romahti, ihmisten elinikä kasvoi, ja näiden positiivisten muutosten seurauksena uudet ongelmat, kuten vanhenevan väestön huolto alkoivat painaa yhteiskuntia.
Tässä luvussa Stark käy läpi keskeisimmät teollisen vallankumouksen materiaaliset muutokset, esimerkiksi puuvillateollisuuden ja höyrymoottorin.
PUUVILLAN VALLANKUMOUS
Vuosien 1760 ja 1830 välillä Britannian puuvillateollisuus kasvoi räjähdysmäisesti koneiden myötä. Ajanjakson alussa britit maahantoivat jonkin verran päälle miljoona kiloa puuvilla, ja reilussa 50 vuodessa määrä oli noussut yli 160 miljoonaan kiloon. Puuvillamyllyjen määrä monikymmenkertaistui, eikä tämä muutos olisi ollut mahdollista ilman ihmistyön korvaamista koneilla.
Yhdysvalloissa keksittiin puuvillaan poimintaa ja puhdistamista nopeuttavia laitteita, ja puuvillan raakatuotanto myös kasvoi moninkertaisesti. Vesivoimalla toimineet tehtaat saivat kuitenkin uuden kilpailijan höyryvoimasta, joka on toinen merkittävä teollisen vallankumouksen tuotos.
HÖYRY
James Watt (11736-1819) keksi höyrykoneen 1765 ja on siten teollisen vallankumouksen tärkein yksittäinen henkilö. Höyrymoottori toimii seuraavasti:
Boilerissa olevaa vettä kuumennetaan tulella kiehumispisteeseen, vesihöyry ohjataan sylinteriin, jossa on pumppumekanismi, höyry pakottaa pumppumekanismin liikkumaan ja kun pumppu sylinteriä pitkin sen loppuun, jolloin höyry pääsee ulos ja paine laskee, pumppu laskeutuu takaisin, ja uusi voimantuottosykli alkaa alusta.
Tyypillisesti edellä kuvailtu mekanismi on kiinnitetty mäntään, joka sitten pyörittää jotain muuta mekanismia, esimerkiksi junan pyöriä.
Höyrykone on inspiroinut steampunk-nimistä fiktiogenreä, jossa höyry on sähkön sijaan päämuotoinen teknologian energianlähde. Ohessa steampunk-henkinen kahvimylly.
Wattilla ei ollut rahoitusta, joten hän joutui lyömään hynttyyt yhteen Matthew Boultonin kanssa. Vuonna 1775 höyrykone pääsi markkinoille ja levisi kulovalkean tavoin ympäri kehittynyttä maailmaa.
Höyrykone muutti kaiken. Niitä pystyi rakentamaan minne vain, ne olivat suhteellisen edullisia ja ne olivat tehokkaita. Entiseen verrattuna nyt tarjolla oli loputon määrä mekaanista voimaa ja sen myötä teollisuus alkoi kehittyä huimaa vauhtia.
UUSI RAUTAKAUSI
Höyrykoneen ehkä tärkein seuraus oli rautateollisuuden kehittyminen. Keskiajan suuri metallurginen keksintö oli ollut masuuni, joka perustui kuuman ilman puhaltamiseen palkeiden avulla. Höyrykoneen myötä entistä suurempia palkeita pystyttiin käyttämään, ja näin malmia pystyttiin kuumentamaan tehokkaammin.
Valuraudan karkeus ja pehmeys olivat ongelmia, joihin Henry Cort (1740-1800) kehitti 1700-luvun loppupuolella ratkaisuja. Putlaus oli menetelmä, jolla sulaa rautaa sekoitettiin rautasauvoilla, jotka sulivat seokseen, vähentäen sen hiilipitoisuutta, tehden siitä kestävämmän.
Toinen Cortin keksintö oli valssaus, jossa kahden pyörivän rullan välistä puristettu hehkuva rauta saatiin puristettua tiiviimmäksi ja kestävämmäksi. Cortin keksinnöillä kestävämpää rautaa ja terästä saatiin valmistettua, jonka ehkä merkittävin seuraus oli se, että pystyttiin rakentamaan kevyempiä höyrykoneita. Näin syntyivät myös edellytykset junille ja höyrylaivoille.
RAUTATIET
Ihmisten ja tavaroiden paremman liikkumisen aikakausi alkoi rautateiden yleistyttyä. Matkustus ja kansainväliset tavaramarkkinat kehittyivät huimaa vauhtia, kun kiskot yhdistivät kaupungit ja maat toisiinsa.
Tärkein rautateiden kehittäjä oli George Stephenson (1781-1848), joka ponnistettuaan lukutaidottomuudesta ja köyhyydestä keksintöjen pariin paransi rautateitä ja kehitti ensimmäiset, riittävän kevyet ja tehokkaat veturit.
Vuonna 1829 Stephensonin veturi “Raketti” voitti brittiläisen veturikisan ylivoimaisesti, ja hänen veturimallistaan tuli junamaailman standardi yli sadaksi vuodeksi.
Britannia johti rautateiden käyttöönotossa koko maailmaa rautateollisuutensa ansiosta. Yhdysvallat, Saksa ja Ranska seurasivat perässä, tosin Ranska jäi jälkeen voimakkaan hallinnollisen kontrollin takia (järkevät vaihtoehdot jäivät poliittisten päämäärien jalkoihin).
1800-luvun alkupuoliskolla ensimmäiset rautatiekilometrit alkoivat pidentyä. 1860-luvulle tultaessa monissa maissa oli tuhansia ja jopa kymmeniä tuhansia kilometrejä käyttökelpoisia rautateitä.
HÖYRYLAIVAT
Robert Fulton ratkaisi muiden puuttellisten yritysten jälkeen kannattavan höyrylaivan. Oltuaan vuosia niin Napoleonin kuin brittienkin palveluksessa Fulton palasi kotimaahansa Yhdysvaltoihin ja otti Wattin höyrykoneen käyttöön.
Fultonin “Clermont”-höyrylaiva klassisine roottoreineen oli jymymenestys. 1800-luvun alusta eteenpäin jokilaivat yleistyivät niin Amerikassa kuin Euroopassakin, ja ennenpitkää myös höyrymoottorein varustetut valtameritaivat pääsivät vauhtiin.
KAUPUNGISTUMINEN JA MAATALOUS
Teollistumisen myötä ihmiset muuttivat tehdastyön perässä kaupunkeihin. Britannia johti myös tätä kehitystä, ja esimerkiksi 1600-luvulta 1800-luvulle siirtyessä Lontoon väkiluku kasvoi 200 000:sta lähes miljoonaan.
Kaupungistuminen ei olisi ollut mahdollista ilman edistystä maataloudessa. Brittien matalat verot ja suhteellisen vapaa poliittinen ilmapiiri kannusti maanviljeliöitä kehittämään toimintaansa. Kun tämä yhdistettiin edällä käsiteltyihin keksintöihin, pystyi merkittävä osa väestöstä siirtymään pois maataloudesta teollisuuteen.
NYKYAIKA JA SIIHEN TYYTYMÄTTÖMÄT
Stark kirjoittaa, kuinka alusta asti teollista vallankumousta on pidetty katastrofina, joka pilasi luonnonmukaisesti elävien, keittiöpuutarhooissa käyskentelevien ja luovaa työtä tekevien ihmisten elämän ja aiheutti liudan ongelmia, jotka olivat huono kauppa suhteessa vanhaan, hyvään aikaan.
Tosiasiassa elämä ennen teollista vallankumousta oli rankan työn, nälän, puutteen ja ennenaikaisen vanhenemisen sekasotku, jossa edes ylimystö ei elänyt nykypäivän standardien mukaisesti.
-Lapsityö
Vaikka tehdastyö on klassinen esimerkki lapsityön kauheudesta, tulee ymmärtää, että tehdastyö ei aloittanut lapsityön käyttöä, vaan motivoi sen lopettamisen. Teollisen vallankumouksen alussa lapset, jotka olivat ennen tehneet perheissään täysiä työpäivä, koottiin tehtaisiin, joissa lasten kurjat olot herättivät poliittiset toimijat parantamaan lasten oloja ja ennen pitkää lopettamaan lapsityön käytön.
-Teknokammo
Teolliseen vallankumoukseen liittyy myös nykypäivänäkin kulttuurissa sitkeästi elävä ajatus siitä, että koneiden parissa työskentely erkaannuttaa ihmiset oikeasta, mielekkäästä työstä, vieraannuttaen heidät ennen pitkää jopa itsestään.
Stark kuitenkin huomauttaa, että nämä romantisoidut mielikuvat ovat aina olleet peräisin älyköiltä ja muilta ruumiilliselta työltä välttyneiltä haihattelijoilta. Yksi keskeinen syy tehdastyön suosiolle oli juuri se, että se oli itse asiassa usein vähemmän rasittavaa, kuin sitä edeltäneet vaihtoehdot.
-Luddiittien fantasiat
Marraskuussa 1811 myöhemmin luddiitteina tunnetut kimpaantuneet kutojat tuhosivat monia mekaanisia kutomoita Nottinghasmhiressa, Englannissa. Luddiitteja on sittemin juhlittu esimerkiksi vasemmistolaisten historioitsijoiden keskuudessa pahaa ja vieraannuttavaa työkulttuurin muutosta vastustaneina sankareina.
Luddiittien huolena oli sama huoli, joka on kerta toisensa jälkeen osoittautunut vääräksi, eli huoli siitä, että teknologinen kehitys tekisi ihmisistä hyödyttömiä. Stark argumentoi, että toistaiseksi jokainen vastaavanlainen ennustus on mennyt täysin mönkään, ja että teknologian myötä uudenlaisia tarpeita ja siten töitä myös syntyy. (Aika näyttää, mutta nykypäivänä olemme kuitenkin uudenlaisessa tilanteessa tekoälyn kehittymisen myötä, ja on tavattoman vaikea ennakoida, mitä tulee tapahtumaan esim. kuljetustöille.)
Teollinen vallankumous oli Starkin mukaan eräänlainen länsimaisen sivilisaation kulminaatiopiste, joka perustui tiedon tavoitteluun ja vapauteen.
Ensi kerralla Stark käsittelee tarkemmin vapauden ja vaurauden teemoja modernin ajan alkupuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti