Stark huomauttaa heti alkuun, että vaikka Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kelvottomat teoriat yhteiskuntien kehityksestä ovat osoittautuneet kaikilla mittareilla, niin teoreettisen kestämättömyytensäkin kuin kymmenien miljoonien ruumiiden myötä katastrofaalisiksi kehitelmiksi, piili niissä yksi paikkansa pitävä havainto: teollinen vallankumous, vapauden ja hyvinvoinnin kasvu perustui vaurastuvan keskiluokan aikaansaannoksiin.
Keskiluokan nousu alkoi ensiksi Britanniassa, Yhdysvalloissa ja myös Alankomaissa. Tämä luku tarkastelee syitä sille, mitkä olivat tämän kehityksen edellytykset.
VAPAUS JA OMISTUSOIKEUS
Vapaus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla ja olla pelkäämättä kruunun ahnetta kättä, oli se sitten veronkantajan tai tyrannin, on edellytys sille, että oman asemaansa on mielekästä parantaa.
Läpi historian - kuten aiemmissa luvuissa olemme nähneet - sääntönä on ollut se, että verot ovat kovat ja omaisuutta saatetaan takavarikoida miten sattuu. Britannian julkista valtaa rajoittanut säädöskokoelma Magna Carta (solmittu 1215) on esimerkki enimmäisistä merkittävistä lakimuutoksista, jotka ohjasivat Britanniaa kohti tulevaa kehitystään.
Taloustieteilijä Adam Smith kirjoitti vuonna 1776, kun Britannian teollinen vallankumous oli pääsemässä vauhtiin, että lain turvaama omaisuus oli syy sille, miksi varakkuuden pimittämiseen sijaan sen tavoittelusta tuli hyväksyttävää, ja näin kilpailu ja keksinnöt tulivat kannattaviksi.
Puhumattakaan esimerkiksi sen ajan Kiinan tai Lähi-idän oloista, edes Ranskassa tilanne ei ollut läheskään yhtä hyvä. Tunnettu kirjailija ja ajattelija Voltaire ihmettelikin Britannian-visiitillään, kuinka ihmisten ei tarvinnut peitellä omaisuuttaan - esimerkiksi tiilikattoja tai tervettä karjaa - verottajan pelossa.
KORKEAT TYÖVOIMAKULUT
Teollistumisen seurauksena palkat nousivat Britanniassa. Tällä oli monia seurauksia, jotka näkyvät vielä tänäkin päivänä. Näitä muutoksia siivitti brittien oivallus keskittyä ihmismassoille markkinoimiseen, rikkaiden sijaan - tästä seurasi esimerkiksi puuvillateollisuuden suurenmoinen kasvu (ks. edellinen luku).
Ensiksi, kun koneista tuli halvempia kuin ihmisistä, todella kurjat työtehtävät alkoivat vähentyä. Vertaa esimerkiksi Roomaan, jossa orjatyövoima oli halvempaa kuin koneiden käyttö, jolloin motivaatiota koneiden kehittämiselle ei ollut.
Palkkojen noustessa lasten määrä laski, koska naiset pystyivät myös osallistumaan koneiden helpottamiin, rahakkaampiin työtehtäviin, ansaitsemaan ja näin viivyttämään avioitumista. Keskimääräinen brittinainen avioitui näihin aikoihin 26 vuotiaana, siinä missä teiniavioliitot olivat tyypillisiä muualla Euroopassa (ja muualla ylipäänsä). Teollinen vallankumous oli siis yksi naisten sosiaalisen vallan kasvun tärkeimpiä moottoreita.
Syntyvyyden lasku entisestään lisäisi työn kysyntää, nostaen palkkoja, ja näin kehittyi uusi, varakas keskiluokka.
HALPA ENERGIA
Britit olivat edelläkävijöitä kivihiilen käyttöönotossa. Kivihiili palaa kuumemmin kuin puu, jolloin esimerkiksi höyrykoneet toimivat tehokkaammin. Kivihiilen kysyntä kasvoi, vapaiden investointien myötä sen tuotanto kasvoi, ja siten kivihiilen hinta pysyi alhaisena Britanniassa, mikä kirjaimellisesti toimi teollistumisen polttoaineena.
KAUPANKÄYNNIN ILOT
Historiallisesti ylimystö on aina suhtautunut kaupankäyntiin halveksivasti. Aristoteles, Cicero, keisari Konstantinus, Bysantin keisari Teofilus, kiinalaiset hallitsijat ja monet muut ovat dokumentoidusti joko inhonneet tai rajoittaneet kaupankäyntiä.
Sen sijaan britanniassa suhteet valtaapitävien ja kaupankäyjien sekä yrittäjien välillä alkoivat kehittyä yhteiskunnallisen ilmapiirin muutosten takia. Kaupankäynnin parissa menestyvät houkuttelivat alalle lisää yritteliäitä ihmisiä, heidän poliittinen vaikutusvalta kasvoi ja heidän sosiaalinen statuksensa nousi. Siinä missä esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa politiikka oli aateliston hommia, Britanniassa ja Yhdysvalloissa politiikka muuntautui keskiluokan toimeksi.
Briteissä myös ylimystö suhtautui myönteisesti kaupankäyntiin, mikä keskiluokkaisti ylimystöä, kun titteleitäkään ei saanut enää käyttää yli sukupolvien. Tämän seurauksena monet nuoret miehet, jotka aiemmin olisivat elelleet tittelinsä turvin, alkoivat keskiluokkaistua. Näin syntyi koulutettujen ja pian vaikutusvaltaisten keskiluokkaisten joukko, jonka vapautta ja omistusoikeutta korostavat ajatukset ohittivat kilpailussa monarkit ja despootit nopeasti.
BRITTILÄISEN KOULUTUKSEN KASVU
1600-luvun alussa brittiläiset alkoivat panostaa koulutukseen, lähinnä yksityisten ihmisten rahoituksella. Lukutaito, laskutaito ja muut opit alkoivat yleistyä brittien parissa, sosiaalinen liikkuvuus parantui ja yliopistotkin alkoivat täyttyä muidenkin kuin aatelisten jälkikasvusta.
1600-luvun puoliväliin tultaessa britit olivat maailman koulutetuin kansa, ja tämä on yksi syy, miksi teollistuminen onnistui ensiksi Britanniassa.
AMERIKAN IHME
Teollisen vallankumouksen alkaessa Britanniassa ei Pohjois-Amerikassa ollut juuri muuta tuotantotoimintaa kuin laivanrakennusta. Mittava kehityksen aalto kuitenkin pääsi valloilleen ja 1830-luvulla Yhdysvallat vastasivat kolmanneksesta maailman tuotannosta, verrattuna esimerkiksi brittien ja saksalaisten 15 %:iin.
Poliittinen vapaus, omaisuuden suoja, korkeat palkat, halpa energia ja koulutettu väestö olivat tämänkin muutoksen takana.
Omaisuuden suoja ja patentit olivat yksi tärkeimmistä lain suomista eduista Yhdysvalloissa. Samoin kuin briteissä, turvasi Yhdysvaltain laki rajattoman omaisuuden turvan, jos se oli hankittu laillisesti. Poikkeuksena tähän oli kuitenkin valtion oikeus ostaa, toisin sanoen takavarikoida korvausta vastaan esimerkiksi jokin tehdas.
Patentit taas turvasivat keksintöjä, mikä siivitti amerikkalaiset valtavaan innovaatiotulvaan. 1800-luvun alusta muutamien tuhansien patenttien määrä kasvoi sadassa vuodessa miljoonaan, näiden joukossa muun muassa sähkölamppu, elokuvat, puhelin ja vetoketju.
Palkat olivat Britanniassa korkeat, mutta Yhdysvalloissa ne olivat huikeat. Yksityisen menestymisen mahdollisuuden, keksintöjen ja työvoimapulan takia kilpailu palkollisista oli kovaa yritysten välillä. Tuotantokulujen laskiessa, tehon noustessa, yhdysvaltalaiset tehtaiden kapasiteetti ohitti eurooppalaiset, ja siten reiluja palkkoja oli mahdollista maksaa.
Aikansa mittapuulla työolot olivat myös paremmat kuin missään muualla, sillä nokkelina kapitalisteina jenkit huomasivat, että tyytyväiset työntekijät ovat paras tae voitoista.
Amerikkalainen koulutus oli myös maailman huippua, ohittaen jopa brititkin. Keskeinen syy tälle oli protestanttisen kristillisyyden leviäminen Pohjois-Amerikassa, sillä sen yhtenä käytännön ydinteesinä oli, että jokaisen tuli itse muodostaa suhde Raamattuun. Tämä oli peruja muun muassa kirjapainon ja uskonpuhdistuksen ajoilta, jolloin ylimpien auktoriteettien tulkintoja alettiin kyseenalaistaa.
Erilaiset lait siitä, että peruskoulutus tuli järjestää tietyn kokoisissa kylissä ja kilpailu korkeamman koulutuksen parissa johti siihen, että 1900-luvun alkuun tultaessa Yhdysvalloissa oli satoja lukioita ja monia yliopistoja ja väestö oli maailman lukutaitoisinta. Missään muualla ei vastaavanlaista koulutuskehitystä tapahtunut samassa mittakaavassa, ja siksi Yhdysvallat vastasivatkin yli 40 % maailman tuotannosta 1900-luvun alussa.
Maahanmuutto, nimen omaan mahdollisuuksien, yrittämisen ja rohkeuden perusteella, oli myös Amerikan voimavara. Yhdysvaltoihin virtasi valtava määrä ihmisiä, ei köyhyyttä pakoon, vaan mahdollisuuksien ja työn perässä. Maahanmuuton ja väestönkasvun seurauksena Yhdysvaltojen asukasmäärä kasvoi 1750-luvun reilusta miljoonasta 1900-luvun 75 miljoonaan, jolloin myös kotimaiset markkinat olivat jo kauan sitteen jättäneet jalkoihinsa brittien 32 miljoonaisen väestön.
Esimerkiksi Alexander Graham Bell, Thomas Alva Edison ja Nicola Tesla olivat kaikki maahanmuuttajia.
Thomas A. Edison keskittyneenä keksimiseen. ...tai johonkin muuhun.
ORGANISOITU KEKSELIÄISYYS
Sattuman kautta syntyneet keksinnöt ovat satukirjojen tuotetta. Tosiasiassa keksinnöt ovat usein parannuksia olemassa olevien ongelmien ratkaisumenetelmiin. Yhdysvalloissa keksintöjen arvo ymmärrettiin, parhaimpana esimerkkinä Thomas Edison.
Edisonin monien keksintöjen ohella hänen tärkeä oivalluksensa oli rakentaa laboratorio, jossa systemaattisesti etsittiin ratkaisuja ongelmiin. Nykyään koko talousjärjestelmämme perustuu oletukseen siitä, että yritykset yrittävät kehitellä ja parannella tuotteitaan, ja tämä on pitkälti Edisonin perua.
VAPAUDESTA VAURAUTEEN
Kun kreikkalaiset perustivat yhteiskunnan vapauden mukaan, syntyi ennennäkemätön kehityksen aalto. Kun roomalaiset runnoivat keisarillisen hallinnon valtakunnan ylle, kehitys tyssäsi. Rooman langettua kehitys pääsi taas jatkumaan. Rooman jäljiltä hajanainen Eurooppa jätti - niin hyvässä kuin pahassakin - muun maailman taakseen. Tämän kehityksen kulminaatio oli teollinen vallankumous, jonka jälkivaikutuksia on lähes mahdotonta aliarvioida.
Ensi kerralla on vuorossa viimeinen luku, joka käsittelee globalisaation ja kolonialismin suhdetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti